Ilta on niin kaunis, niin valoisa, niin lähellä, niin todellinen... Vaikkakin aavistuksen verran etäinen, koska tuntuu arkiselta minulle. Minulla on siis aivan tavallinen olo, tämän hetken ajan ainakin ja varmasti myös pidempään. On ihanaa voida kirjoittaa itseään esiin... Minä olen tyytyväinen, en pettynyt elämääni ja itseeni kovin pahasti tänään. Pian aion jatkaa keskeneräistä novelliani, fiktion lukeminen ja kirjoittaminen on omalla hienolla, moniulotteisen taidokkaalla tavallaan rauhoittavaa.
Sanoja paperilla, toinen maailma tietokoneen näytöllä
Ne avaavat minulle uuden polun kulkea tänään
Selkeyttävät, auttavat ymmärtämään
Vievät syrjään
elämän valtatieltä
kulkemaan sivupolkua
Hetkeksi
Sitten palaan takaisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti